Joulu ja sen sellaista

Piti joulusta kirjoitella jo aikaisemmin, mutta se jäi, koska poskiontelontulehdus. Toisin sanoen, ei päivittäminen kiinnostanut edes vähää alusta. Niin joulunpyhät ja aina uudelle vuodelle saakka meni enemmän tai vähemmän kipeenä, yskiessä ja niistäen. Samaa, joka jatkuu edelleen. Toki ei enää niin ikävänä kuin esimerkiksi viikko sitten. En voi sanoa, että olin maailman kipein, kun lämpöä oli vain muutamana päivänä. Loput oli sitten sitä liman kanssa taistelua. Poskiontelontulehdus on kyllä yksi v-mäisimmistä kiputiloista, se paine poskissa ja otsaontelossa on tuskaa. Onneksi viimein nenäsumute, höyryhengitys, itsekyhätyt Minigrip-lämpöpussit ja nenähuuhtelu auttoivat.

Joulusta nyt vähän kuitenkin. Se toisti kutakuinkin tuttua kaavaa. Ennen joulua käynti vanhemmilla, joka on aina tuskaa. Lähinnä ja ainoastaan meidän äidin takia. Jouluaatoksi ystävän luokse, jossa meitä on aina mukava joukko vastaanottamassa joulupukkia ja lahjoja. Syödään ja juodaan hyvin, mutta ennen kaikkea syödään. Kuten aina, myöskään tämä joulu ei ollut poikkeus, tuli syötyä liikaa. Vaikka sitäkin puolta jo osaa rajoittaa paremmin kuin ennen. Parasta on kuitenkin nauttia rauhallisesta ja kiireettömästä joulusta hyvässä seurassa.

Yritin panostaa joululahjojen paketointiin. Taidan jo tietää miten ensi joulun paketit paketoin.

Joulupäivänä tehtiin raakasuklaakonvehteja, joista kovinkaan moni ei pitänyt. Nämä menivät kälyni äidin luona kyllä kaupaksi ja siellä moni vaikutti tykkäävän.

Joulupäivänä kiiruhdin veljen perheen luo ja sieltä mentiin kälyn äidille joulupäivän lounaalle. Siellä syötiin vähän lisää, mutta tarjoilut oli kyllä mahtavat. Se missä meillä lapsuudenkodissa aina mätettiin kaikki ruoka samalle lautaselle, on veljen anoppilassa alkuruoalle (kalat, sillit, perunat jne.) oma lautasensa ja pääruoalle omansa. Ja toki kaikki mahdollinen mitä pöydässä on, on itsetehtyä. Laatikot, sillit, rosolli, leivät, you name it. Pöytään kuuluu erikseen valkkarit kalojen yms. kanssa, punkku pääruoan kanssa ja tietenkin välisnapsit mitä ihmeellisimmässä väleissä. Syömiseen menee oikeasti monta tuntia, kun normaalisti jouluaterian syö 15 minuutissa. Ehkä se johtuu siitä, että käly perheineen ovat suomenruotsalaisia..? Ymmärrän miksi veljeni viihtyy anoppilassaan niin hyvin. Olisin ottanut hienosta kattauksesta kuvia, mutta en kehdannut siellä napsia.

Kuusen koristelusta vastasi 2-vuotias veljentytär.

Ja onhan toki vuosikin ehtinyt vaihtua. Uusi vuosi otettiin vastaan vähän erilaisella porukalla, koska ainoa jonka tunsin ryhmästä oli illan isäntä. Hauskaa oli silti. Ruoka maittavaa ja juomat valuivat kurkusta tasaiseen tahtiin alas. Mikä mukavinta huomata, myös vuosien ja iän myötä on tämä juomapuolen rajoittaminenkin ottanut vähän tuulta alleen. Enää ei tule kiskottua kaksin käsin. Toki myös se huono olo seuraavana päivänä tulee nykyään paljon helpommin kuin ennen.

Jotenkin jouluna tuntui, että olen ollut vuonna 2013 normaalia kiltimpi. Tuntui että lahjoja tuli enemmän kuin olisi ollut tarvetta tai oikeutta saada. Paras lahja toki tuli jo ennen joulua ja toteutuu ensi kuussa. Loput lahjat olivat kyllä kaikki mahtavia. Oli kiva huomata, että ystävät kuuntelevat vuoden mittaan mitä suusta pääsee ja tämän huomaa jouluna lahjoista. Lahjat olivat kekseliäitä ja hauskoja ja erittäin onnistuneita. Alla on kuva mitä tuli saatua. Isoäidiltä sain maailman ihanimmat villasukat. Lisäksi lapaset, sormikkaat, Mariskoolin ja rannekellon (joka unohtui kuvasta). Veljeltä tuli karttaopas, jotta osataan New Yorkissa mennä. Käly sai myös New York -aiheisen kirjan, jossa kerrotaan niitä vähemmän tunnettuja kohteita, jossa paikalliset tykkää käydä. Mielenkiintoinen kirja sekin. Ystäviltä tuli yhteinen "herkkukori", joka sisälti kaikenlaisia kosmetiikka- tai oikeastaan ihonhoitotuotteita. Ilmeisesti se, että en itse muista ostaa niitä ja toisekseen se että en kauheasti stressaa ihonhoidosta, ovat sitten saaneet sen aikaan että jotkut muut huolehtii. Kori sisälsi silmänympärysvoiteen, jota en ole vielä omistanut. Lushin suihkugeelin, peel-off-maskin, kasvo- sekä vartalokuorintavoiteet. Kuorintavoiteista on pakko mainita se, että ne sisältävät samoja aineita, joita itse käytän, kun teen omat kuorintatahnani. Nyt voi siis verrata kumpi on parempaa. Ainakin omassa tahnassa on vähemmän mitään muita aineita. Voi olla että korissa oli jotain muutakin, mutta en enää muista mitä. Toiselta ystävältäni sain Nigella Express - Hyvää ruokaa nopeasti -kirjan. Mahtava lahja ja kekseliäs. Lisäksi sain yöhousut. En muista tuliko muuta. Nämä lahjat olisi pitänyt kirjoittaa ylös heti. Toiselta ystävältäni tuli Lushin Ladyboy-tuoksu, mahtavan kekseliäs lahja tämäkin. Lisäksi tuli Turun linnan Rakastavaisten kahvia, joka on ihan törkeän hyvää ja ihanan tuoksuista. Sain myös Tanja Orsjoen Vallila Interiorille suunnitteleman Manta-kankaan. Kangas löysi heti toistaisen paikkansa. Mainittakkoon myös, että se oli isoäidin mieleen ja hän piti siitä erittäin paljon. 

Nyt on siis vuosi 2014, en jaksa kirjoittaa mitään latteuksia miten tästä tulee mahtava vuosi, koska sitähän meistä kukaan ei tiedä. Toivottavasti tulee hyvä vuosi, mutta vuoden päästä se sitten vasta nähdään..?