Loppuvuoden löpinät ja alkuvuoden höpinät

Vuoden loppuun ja uuden alkuun, tällainen yhteenvetopäivitys ja muuta löpinää ja höpinää joulusta sun muusta.

Vuosihan vierähti taas niin kamalan nopeasti. Tuntuu että mitään ei ole tapahtunut, vaikka kuitenkin sitten on kaikenlaista sattunut matkan varrella ja matkan varrelle. Suurin yksittäinen tapahtuma oli muutto heti alkukeväästä ja sen jälkeen elämän on ollut suht' tasaista ajoa kohti uutta vuotta. Ei ole mitään huomattavia laskuja tai nousua tälle vuodelle ja ehkäpä se on ihan hyvä asia.

Joulu vietettiin meidän perheessä erillään, kun meistä toinen lomaili Floridan auringon alla ja toinen kyyhötti enemmän tai vähemmän töissä ja kotosalla. Joulu oli muutenkin vähän erilainen kuin mitä se on tässä viime vuodet olleet. Tämän joulun vietin veljeni perheen kanssa ja aika suurelta osin myös kälyn perheen ja sukulaisten kanssa. Yhteensä meitä oli 17 hengen juhlaväki, lapsenlapsista isovanhempiin ja kaikkea siltä väliltä. Tällä suht' suurella porukalla saatiin aikaan oikein mukava ja leppoisa joulu. Ottaen huomioon ryhmän suuren koon, niin jouluaatto sujui tosi jouhevasti. Kuten aina kun on lapsia, ja vielä kaiken lisäksi pieniä lapsia, menee joulu heidän ehdoillaan. Pukki ja Tiina-tonttukin ehtivät käymään. Tulivat jo ennen ruokailua ja pikkuset saivat yhdet lahjat pukilta. Ruoan jälkeen tosin kävi ilmi että pukki oli jättänyt kuistille vielä lisää lahjoja avattavaksi. Siitä se riemu sitten alkoikin. 2-vuotias veljenpoika ei oikein tiennyt mitä olisi tehnyt, kun paketteja tuli sieltä ja täältä. Loppuvaiheessa alkoi jo kisaväsymys painaa, eikä edes kaikkia lahjoja saatu auki.

Tänä jouluna annoin myös ensimmäistä kertaa lahjaksi käytettyä tavaraa. Vähän sitä alkuun arastelin, mutta kummatkin kierrätyslahjat meni nappiin ja saajat oli enemmän kuin tyytyväisiä. Veljentyttärelle olin jo aiemmin syksyllä hankkinut liput Disney on Icen ja sen takia tuli sitten annettua ihan vaan muutama pieni lahja. Täällä meidän paikallisessa kierrätysryhmässä joku äiti antoi uuteen kotiin prinsessasarjakuvia. Sarjakuvia oli sopiva pino ja kaikki vielä uutta vastaavassa kunnossa. Nämä meni veljentytölle lahjaksi ja oli mukava nähdä se innostus silmistä kun lehtiä oli toistakymmentä. Toinen käytetty lahja löytyi kanssa paikallisesta kierrätysryhmästä. Veljeni ainoa joululahjatoive (jokavuotisen kahvin lisäksi) oli piikkimatto. Piikkimatot oli joululahja nro 1 joskus viisi vuotta sitten; ja nyt niitä ei enää löydy mistään kaupasta. Onneksi pieni huutelu ja kysely kierrätysryhmässä toi oikeanlaisen piikkimaton ja vielä hyvin edukkaaseen hintaan. Yksi käytetty lahja jäi itselle, kun en sitten kuitenkaan kehdannut sitä antaa.

Olen tässä tämän joulun ajan miettinyt olenko jouluihminen vai en. Ja vastaus on - olen ja en. Tykkään antaa lahjoja. Niitä on myös mukava saada, mutta tykkään siitä antamisesta vielä enemmän. Tykkään kun saan kierrellä kaupoilla ja katsella vähän kaikenlaista. Se on tietyllä tavalla jopa terapeuttista. En niitä lahjoja kuitenkaan ostamisen ilosta hanki. Eikä ne sinällään ole tärkeitäkään, mutta itselleni se on tapa jolla voi muistaa toista edes kerran vuodessa.
Joulukoristeista en niin välitä ja melkein mitään joulukoristeita meillä ei ollutkaan. Suurin osa meidän joulukoristeista on varastossa isossa laatikossa, joka on varaston perällä takimmaisessa nurkassa alimmaisena kannattelemassa kaikkea muuta roinaa. Sattumaako? Ei ehkä. Tämä suuri laatikko sisältää kaikkea kitschiä mitä vaan joulukoristeet voi olla. Jotenka, laitettiin vaan ihan hillitysti pientä joulukoristetta sinne tänne. Ostin sentään jouluvalot parvekkeelle ja ja patterikäyttöiset tuuletusikkunan lasien väliin laitettavaksi. Valojen toinen tarkoitus on myös auttaa pimeän ajan yli ja saavat varmaan olla paikallaan ja päällä aika pitkälle kevääseen asti. Lisäksi saatiin lahjaksi avopuolison tädiltä sisätonttu vahtimaan meidän menoa.

Muuta kerrottavaa en nyt joulusta keksi, mutta lisään tuohon alle muutaman kuvan meidän koristeista. 

Joulun suosikkikoriste!

Tonttu sai vielä "silmilleen" hologrammi/3D-mitkälielasit.

Kuten näkyy, niin aika minimalistiset koristeet tänä vuonna.

Tulevasta vuodesta en oikein osaa sanoa mitään. Ei ole suuria suunnitelmia. Ei oikeastaan konkreettisia toiveitakaan. Katsotaan mitä päivät tuo tullessaan. Toivottavasti tulee hyvä vuosi. Parannettavaa on paljon, opittavaa on paljon, uusia haasteita tulee varmasti olemaan paljon. Mukavaa olisi jos saisi itseään niskasta kiinni ja raahattua punttikselle ja kouluun säännöllisesti. Uuden vuoden lupauksia en yleensä tee, enkä tee tänäkään vuonna. Toivottavasti pystyn siivittämään itseni parempaan ja saan itsestäni enemmän irti.

Kaikille hyvää uutta vuotta ja onnekasta sekä onnellista vuotta 2016!

10 kuvaa: syyskuu (ja vähän muutakin, ainakin tekstiä, jos ei asiaa)

Voi hitsinvimpula, kun kiire pitää otteessaan.

Ei voi muuta sanoa. Se on jotenkin jännää, että ei ole kerrottavaa, kun mitään ei tapahdu. Siltikin, kiire on kova. Väsymys alkaa myös painaa, kun päivä lyhenee ja pimeys ottaa enemmän ja enemmän valtaa. Päänsärkyä on alkanut ilmestyä väsymyksen lisäksi.

Tämän syksyn aikana on käynyt enemmän ja enemmän selväksi, että kodin remontti ei ehkä koskaan tule valmiiksi. Ainakaan niin kauaa, kun itse asun kyseisessä asunnossa. Enemmän ja enemmän todennäköisempää on että ehdin muuttaa pois, ennen kuin tuo valmistuu. Mistään ei vaan löydy aikaa. Ei kyllä varmaan juuri voimiakaan toistaiseksi.

Yllä oleva ei siltikään ole valittamista, päinvastoin. Uudenlainen elämä on ottanut haltuunsa ja vie laineen lailla eteenpäin kohti tuntematonta.

Vaikkakin muutto siintää edessä tuolla jossain tulevaisuudessa, niin voin kuvitella että blogi muuttaa mukana. Sitten onkin kahden ihmisen tavarat, mieltymykset ja maut mukana hämmentämässä soppaa. Uudenlainen elämä sekin.

Tulevaa ajatellen, piti jo ostaa ensimmäinen sisustustavara uuteen, tulevaan kotiin. Nimittäin Vallilan Kujakatti-koristetyynynpäällinen. Stockmannin Hulluilta päiviltä sen olisi saanut 7 eurolla, mutta katinviikset, pääsivät loppumaan. Mikä on oikeasti vähän surullista, koska jostain syystä tykästyin väreihin ja kuosiin oikein kunnolla. Vähän naiivisti ajattelin, että eihän sitä tarvitse verkkokaupasta tilata, kun voin hakea sen sitten stockalta suoraan. Ei löytynyt enää stockalta ja olivat jo siinä vaiheessa loppuneet verkkokaupastakin. Harmi.

Source

Kuvia tulee otettua joka kuukausi. Edelleen. Se varmasti tulee jatkumaan... kunnes on taas jotain oikeaa päivittämisen aihetta. 

Kesäprojekti 2014

Tälle kesälle on mahtunut yksi kesäprojektikin. Oma pieni näpertelypaikka ja rentoutumiskeino.

Kaikenlaista on pariin kuukauteen mahtunut, kun untuvikko lähtee kasvattamaan omaa yrttitarhaa. Tai no, voiko tuota yrttitarhaksia kutsua? Ei voi. Kuitenkin, monenmoista ollaan loppukevään ja alkukesän mittaan yritetty.

Niin kuin kaikessa, niin myös tässä tehdään ensin ja opetellaan sitten vasta myöhemmin. Ei ehkä se järkevin tapa toimia, mutta vanha koira ei taida oppia uusia temppuja. Pari erää yrttejä on kylvetty ja toisten kanssa kasvatus on onnistunut, toisten kanssa sitten taas ei. Jostain syystä juuri ne "helpoimmat" yrtit ovat niitä vaikeimpia melkein ja sitten toisin päin.

Tällä hetkellä Teuvon (ja puolison) yrttitarhasta löytyy:

Basilikaa
Korianteria
Sitruunamelissaa
Kähäräminttua
Tilliä
Ruohosipulia
Chiliä
Paprikaa
Villirucolaa

Edellämainituista suosikkini on ehdottomasti korianteri. Jo pienet ja tuoreet lehdet ovat ihan älyttömän hyvänmakuisia. Korianterista on alkuvuoden aikana muodostunut lempiyrttini.

Näin jälkeenpäin harmittaa, kun en laittanut ylös koska projekti aloitettiin ja muutenkin olisi ollut kiva, jos olisin pitänyt jonkinlaista päiväkirjaa kasvatusprojektista. Nyt täytyy vaan luottaa omaan muistiin.

Aluksi lähdettiin liikkeelle rucolan, basilikan ja chilin kasvattamisella. Näistä rucola kuoli ensimmäisenä. Tämä taas johtui siitä että kylvettiin vähän liikaa siemeniä yhteen purkkiin ja kasvit sitten söi toisiltaan sen tilan. Sama meinasi käydä basilikalle, mutta suht' ajoissa tajuttiin siirtää niitä erikseen, joten niistä osa saatiin pelastettua.

Pitkään yrtit olivat makuuhuoneen ikkunan edessä, kun ulkona oli sen verran kylmä. Nyt vasta viimeisen viikon ajan ovat kasvit olleet ulkona parvekkeella. Tämä muutos on selkeästi piristänyt niitä ja jotkut pienokaiset ovat saaneet jo pieniä kasvupyrähdyksiäkin. Jostain syystä minttu on semmoinen joka ei kuole, mutta ei se myöskään tunnu kasvavan.

Jos aluksi lähdettiin kolmella, niin tänään laskin että purkkeja ja laatikoita on yhteensä 21 kpl. 

Seuraavaksi seuraa pitkä lista kuvia...

Vasemmalla oleva chilipuu on ostettu kaupasta.

Kokeiluluontoinen chilierä kaupan chilipaprikan siemenistä.

Basilikan idänneet siemenet.

Minttu sai aluksi peltipurkin kodikseen.

Chilitkin kukkii kauniisti.

Uusi erä chilejä tulossa!

Järvikylän villirucola oli tarjouksessa. Toivottavasti nuo vielä jää henkiin, kun siirrettiin isommalle kasvualustalle ja täyskasvuiset lehdet leikattiin pois uuden kasvun tieltä.

Luomupaprikan siemenistä kokeillaa, josko saataisiin lisää.

Tilli alkaa pikkuhiljaa kasvamaan ja työntämään lehteä.

Ruohosipulia.

Kauniit sitruunamelissat.

Minttu raukat ovat onnettoman pieniä. Mitälie noille voisi tehdä?

Vaikka kuinka käyttää hanskoja, niin aina vaan kynnet ja niiden aluset likaantuvat.

Teuvon uskollinen pikku apuri.

Projektia varten on sijoitettu rahaa (siementen lisäksi) lapioon, hanskoihin, yrttisaksiin ja suihkepulloon. Lisäksi on mennyt litrakaupalla multaa.

Ei meidän "yrttihuone" kovin kummoiselta näytä, mutta ainakin siellä saa kasvaa rauhassa.

Lähes kaikki purkit ja laatikot yms. ovat sponsoroineet Teuvon mamma ja Teuvon puolison äiti.

Tulevaa ollaan ajateltu sen verran, että harkinnassa on jonkinlainen valaisin kasveille. Tarkoitus olisi jatkaa tätä harrastusta myös kesän jälkeen.

Ikkunanpesu

En nyt ihan ensimmäisenä olisi uskonut, että saan tällaisesta aiheesta päivityksen aikaan...

Jo on aikoihin eletty, kun ikkunanpesu tuntuu mielekkäältä puuhalta. Se on jännä, kun piti lukea valintakokeisiin, niin sitä keksi kaikkea muuta "mielekästä" tekemistä, jotta ei tarvitsisi lukea. Luulen että ikkunanpesu ei ole kenenkään mielipuuhaa. Ei ainakaan minun. Nyt kuitenkin koitti se aika, kun oli pakko toteuttaa tämä epämiellyttävä siivousprojekti.

Onni on pienessä asunnossa se, että ikkunoita ei ole paljoa. Itse asiassa tässä tapauksessa yksi, jossa ikkunaruutuja on kaksi. Kiitos hyvinkin voimakkaan siitepölykevään, on ikkunatkin sellaisessa kunnossa että puhdistusta tarvitaan. Ei edes se siitepölyn määrä, mutta kaikki muu lika ja saaste siihen mukaan. Ikkunat oli siis alla olevassa kunnossa ja erittäin epämiellyttävän näköiset. Varsinkin aurinkoisina päivinä.

Lähtötilanne

Lähtötilanne ennen pesua

Ikkunanpesu on myös haastavaa hommaa, koska lähes joka kerta ikkunaan jää kaikenlaisia jälkiä ja läiskiä, jotka aina huomaa vasta jälkeenpäin. Ikkunanpesusta en tiedä paljoakaan. Jotenkin on vuosien saatossa iskostunut semmoinen sääntö että ikkunat pitäisi pestä silloin, kun ei ole aurinkoista. Tällöin ne on helpompi pestä ja jää vähemmän jälkiä. Toinen asia on, että sanomalehdellä on hyvä kiillottaa ikkunat. Noh, päiväksi valitsin pilvisen ja sanomalehteä ei ollut. Onneksi ikkunoitakaan ei ole kuin se yksi.

Pienellä googletuksella selvisi, että pelkällä tiskiaineella ja etikalla pystyy pesemään ikkunat oikein mainiosti. Päätin siis olla ostamatta ikkunanpesuainetta erikseen ja luotin Methodin kurkun tuoksuiseen tiskiaineeseen. Pieni tippa etikkaa pääsi myös joukkoon. Hyvin tuo näytti toimivan ja likavesi oli likaista, kuten alta voi päätellä. Pari kertaa oli vesi pakko vaihtaa, kun se oli vaan niin likaista. Ylempänä on myös näkyvillä miten helposti lika pääsee ikkunoiden väliin. Joten remonttitarvikkeiden ostoslistalle pääsi myös pölytiiviste.

Pesunesteen lisäksi muita tarvittavia apuvälineitä oli: lasta ja jonkinlainen pyyhe/rätti sen pyyhkimiseen. Ikkunan pyyhkimiseen oma liina, joka oli itselläni vanha tiskien kuivausliina. Lisäksi vielä mikrokuituliina, jolla oli hyvä kiillottaa ikkuna vielä lopuksi. Lisäksi ikkunalaudalle ja ikkunoiden välitilaan oli oma rättinsä. Ja niin kuin melkein kaikessa, jos tarvikkeet ovat hyvät ja niihin hieman satsaa, niin lopputulos on aina parempi ja ennen kaikkea työ on helpompi tehdä. 

Jälkeen

Ennen

Tämä projekti varmaan toteutuu taas ensi keväänä uudestaan. Onneksi asunnossa on vain se yksi ikkuna.

New York

Where "the street sounds like a symphony."

Niin, enpä olisi tuota osannut paremmin sanoa itse. Vihdoinkin tuli tämä katujen sinfonia koettua kaiken muun kera. On se vaan mahtava kaupunki! Tiesin jo ennen matkaa, että ei pienessä ajassa (5 päivässä) kauheasti ehdi kokea, kun koettavaa ja nähtävää on niin paljon. Toivottavasti matka oli vasta ensimmäinen monesta mahdollisesta.

Pääasiallinen tarkoitus oli shoppailu, ja niinhän siinä myös kävi. Tuli kierrettyä paljon kauppoja, jopa niin ahkerasti, että alkoi jo viimeiset päivät olemaan hieman pakkopullaa. Budjetissa pysyttiin ja se oli kiva, että ei lähtenyt homma täysin lapasesta.

Ensimmäisenä iltana käytiin vähän kattelemassa ja tutustumassa lähikulmiin. Aikamoiset kulmat meillä olikin. Hotelli sijaitsi W 44th ja 45th Streetin välissä, Times Squarella. Hotellin ikkunasta näki kyseiselle aukiolle (ei suoraan, mutta melkein!). Huoneemme sijaitsi 35:ssä kerroksessa ja kun suoraan yritti katsoa alas, niin ei kunnolla edes nähnyt katua.  Paikka osoittautui muutenkin loistavaksi. Siitä oli helppo ja mukava mennä joka puolelle. Kaikki tarpeellinen (ja tarpeeton) oli niin lähellä kuin mahdollista.

Suoraan huonetta vastapäätä oli korkea toimistorakennus ja hyvä maamerkki H&M-logoineen.

Kuvassa oikealla alhaalla on siis Times Square.

Vasemmalla oli hotellimme, Millenium Broadway.

Hotellihuoneemme vasemmalla puolella näkyin Chrysler Building (tuo musta rakennus tuolla ihan vasemmassa laidassa).

Alaosassa vielä juuri ja juuri näkyi katutaso, mutta niin hankalasti, että kameralla sitä ei pystynyt tallentamaan.

Ensimmäisenä kokonaisena päivänä päädyttiin metron kyydissä Downtowniin. Mainittakoon heti alkuun, että metro ei ehkä ihan ole suunniteltu rattaita varten, joten niiden kanssa piti vähän säätää ja keksiä aika luovia ratkaisuja. Onneksi mukana oli käytännölliset matkarattaat, niin päästiin suht' helposti kaikkialla.
Downtownissa käytiin katsastamassa Brooklyn Bridge ja Chinatown. Sillalle emme viitsineet mennä, koska viima ja tuuli oli sen verran kovaa, että ei siitä kävelystä siellä olisi pystynyt nauttimaan. Chinatown taas oli pikkuisen hiljainen aamutuimaan. Taisimme erottua joukosta aika helposti, koska muita länsimaalaisen näköisiä ei tullut vastaan juuri yhtään. Chinatownista oli kuitenkin mukava ja helppo kävellä kohti Ground Zeroa. Kovaa vauhtia kaksoistornien tilalle ollaan rakennut uutta rakennusta ja ilmeisesti jonkinlaista muistomerkkiä. Mahdollisuus olisi ollut käydä myös 9/11 Memorial -museossa, mutta jätettiin se kuitenkin tällä erää väliin, koska kiire oli kova shoppailemaan. Ground Zeron vierestä meinaan löytyi yksi matkan tärkeimmistä kohteista - Century 21. Olipahan siellä sitä porukkaakin sitten ja tavaraa! Onneksi pysyi järki matkassa ja mukaan tarttui kaikkea hyödyllistä. Uudet talvikengät (Polo by Ralph Lauren), sukkia (Calvin Klein), alushousuja (Calvin Klein ja Tommy Hilfiger), Banjees Wrist Wallet ja ehkä jotain muutakin. En enää tarkalleen muista... Ja halpaa oli. Muistelisin että yhteensä kaikkiin ostoksiin tuolla meni noin 75-76 euroa.

Bryant Parkin metroasema.

Brooklyn Bridge.

Chinatown, jossa lähes kaikki teksi ja kyltit kiinaksi.

Uusi WTC, luulisin.

Ground Zeron rakennustyömaa.

Toisena kokonaisena päivänä lähdettin Woodbury Common Premium Outlets -kylään. Kyläksi tuota voi kutsua, mielestäni. Eipä tullut tuolta otettua kuvaa, mutta mielenkiintoinen paikka kuitenkin. Woodbury sijaitsee noin tunnin matkan päässä Manhattanilta. Sinne pääsee busseilla tai sitten pystyy tilaamaan yksityiskuljetuksen. Bussin hinta on n. 40-50 dollarin välillä ja yksityiskuljetukset eivät ole oikeastaan kovinkaan paljon kalliimpia, n. $50-60. Itse käytimme bussia, koska jostain syystä jo aiemmin tilattu yksityiskuljetus ei tullutkaan (tällä kertaa tilaajana oli kyllä joku muu kuin allekirjoittanut).
Merkkivaatteita outlet-hinnoin löytyi vaikka kuinka. Itse päädyin ostamaan vain muutaman t-paidan ja lippiksen, kun en lenkkareita löytänyt sopivalla hinnalla, eikä sopivia collegehousuja. Toki muutama tuliainenkin tarttui mukaan. Käly kyllä sitten shoppaili senkin edestä.

Ensimmäisen kahden päivän saavutukset. Suurin osa ostoksista kuuluu kälylleni.

Kolmantena kokonaisena päivänä päätettiin ottaa rennosti. Vietettiin päivä lähinnä turisteina, käveltiin ja ihasteltiin kaupungin tunnelmaa sekä korkeita rakennuksia. Käytiin katsastamassa Grand Central Station ja Rockefeller Center, ja kaikkea kivaa mitä niiden lähettyvillä sijaitsi. Kummatkin olivat aika vaikuttavia. En ole koskaan tajunnut miten korkea rakennus Grand Central Station oikeasti on. En tiedä miksi tämä tuli yllätyksenä, mutta tuli kuitenkin. Myös Rockefeller Center on aikamoinen kompleksi. Ihan älyttömän korkea rakennus, jonka ylimpiin / ylimpään kerrokseen taitaa päästä tutustumaan ja katsastamaan maisemia.
Samalla reissulla tuli myös hommattua hotellille pari jälkkäriä Magnolia Bakerysta. Kyseinen leipomo on mm. ollut Sinkkuelämää-sarjassa, mutta itse en sellaista muista.Valitsin kaksi erilaista cupcakea, joista toinen ihanan värinen Red Velvet ja toinen pistaasi. Kummatkin olivat oikein hyviä, mutta pistaasi vei tällä kertaa voiton. Lounasta haettiin sitten Chipotlesta ja varmaan paras syömäni burrito ikinä löytyi sieltä.

Grand Central Stationin fresko.

Chrysler Building.

Rockefeller Center.

Rockefeller Center.

Rockefeller Center.

NBC Studios.

Radio City Music Hall. En tiennytkään, että se sijaitsee suoraan NBC-studioita vastapäätä.

Viimeisenä kokonaisena päivänä oli tarkoitus ottaa myös rennosti ja maistella kaupungin tunnelmaa. Tarkoitus oli myös tehdä vielä muutamia ostoksia, jotka olivat syystä tai toisesta jääneet hankkimatta.
Päivä aloitettiin pancakeseilla, koska kun jenkeissä ollaan, niin ainakin kerran sellainen pitää kokea. Ironisesti kyllä, löydettiin ehkä se saaren terveellisin ruokaketju, jossa nautittiin kyseiset annokset - Fresh & Co. En kyllä tajua, miten noita jaksaisi joka aamu syödä. Itseni söin ähkyyn ja käly ei edes kaikkea jaksanut syödä. Seuraavan kerran tuli nautittua ruokaa (bageleitä!) vasta reippaasti joskus iltapäivällä Central Parkissa.
Aamiaisen jälkeen, oli tarkoitus kävellä kohti Central Parkia. Katsottiin myös kartasta oikea reitti, mutta Teuvon käsitys oikeasta ja vasemmasta on käytännössä välillä vähän häilyvä, niin käveltiin sitten muutama kilometri väärään suuntaan. Eipä sillä niin väliä, koska jossain vaiheessa olisimme muutenkin löytäneet tiemme em. suuntaan. Tulipahan nähtyä Empire State Building. Ylös ei viitsitty mennä, koska viima. Mutta nyt on sekin nähty!
Nähtiin myös Marimekon liike. Ei siitä sen enempää varmaankaan. Hyvällä paikalla näyttäisi olevan. Muita hienoja kävelymatkalla vastaan tulleita rakennuksia oli MoMA ja Trump Tower. MoMA:sta tuli myös hankittua kotiin se matkamuistokin. Ihan sairaan siisti minitaideteos kotiin, josta voi tehdä mieleisensä. Siitä lisää myöhemmin. Mitään New York -kamaa en hankkinut, vaikka mietinkin sellaista katukyltin ostamista, mutta ne oli kaikki jotenkin tylsiä.
Central Park on valtava ja me käveltiin siitä ehkä 1/3, koska näin talvella se on vähän tylsä. Lähinnä täälläkin käytiin, jotta voi sanoa, että siellä on käyty.

Mansikkapannareita!

Empire State Building.

Tämän rakennuksen nimeä en edes tiedä, mutta se on hieno. Tämän rakennuksen vieressä oikealla, sijaitsee Marimekon liike.

MoMA.

Naked Cowboy.

Lähtöpäivänä ei ollut kauheasti enää tekemistä tai tehtävää. Muutamia tuliaisia käytiin hakemassa ja sen sellaista. Koska JFK:lle pitää varata runsaasti aikaa turvatarkastuksiin yms., niin lähdettiin sinnekin erittäin ajoissa. Huoli oli turha, koska Terminaali 8, josta lähtee Finnairin lennot, oli varsin tyhjä ja meille jäi monta tuntia luppoaikaa. Kierreltiin ja kaarreltiin siellä sitten. Kovinkaan paljon ei ollut kentällä nähtävää tai ostettavaa. Itse asiassa terminaalimme oli varsin tylsä, mikä oli pienoinen pettymys. Myös matkan ensimmäinen mäkkisafka tuli vedettyä kentällä. Olisiko ollut Royal-ateria.. Tai joku muu sellainen, mitä ei saa Suomesta. Pienoinen pettymys sekin. Koneeseen ostettiin mukaan vielä viimeiset juustokakut.

Manhattan vielä viimeisen kerran Queensboro Bridgeltä katsottuna.

Loppujen lopuksi en edes ostanut kovinkaan paljoa matkalta. Kaikkea tärkeää oikeastaan ja pääsääntöisesti. Vain muutaman tuliaisen.

Mukaan tarttui:
Tuulihousut
Collegehousut
Huppari
T-paitoja 3 kpl
Kengät
Lippis
Kuulokkeet x 2 kpl
Shampoo + hoitoaine
Pari purkkia tuoksuja
Hammastahnaa
Deodorantti
Wrist wallet
Kahvia
Matkamuisto
Muutamia tuliaisia Juicy Couturesta, Aeropostalesta, Lidsistä ja Hershey'sistä.

Koko matkan saalis. Kuvasta taitaa puuttua alusvaatteet ja sukat.

Hieno reissu oli ja matkaseura mahtavaa! Onnistunut matka oikeastaan kaikin puolin. Matkaan mahtui monta kuppia kahvia Starbuckista ja paljon bageleitä. Hyvää ruokaa ja iloisia ihmisiä. Kaikki siellä päin ovat kovasti ystävällisiä, avuliaita ja kaikilta kysellään mitä kuuluu. Paikallisten kanssa on erittäin hauska rupatella, suosittelen.

Kaupunkia suosittelen matkakohteeksi ja toivottavasti pääsen sinne vielä jossain vaiheessa uudelleen ja uudelleen.